On y va!

Tällä menolla musta tulee maailman huonoin bloggaaja ikinä, piti kirjotella lauantaina (joka oli siis viimenen päivä Suomessa) ja eilen, koska se oli sitten ensimmäinen päivä Ranskassa, mutta lähteminen ja saapuminen oli aika kiireistä, joten se sitten jäi... Mutta tässä paikkausta:

Lauantai oli tosiaan viimeinen päivä Suomessa, perjantaina oli läksiäiset osa 2, joten aamupäivä meni makoillessa, mikä illemmalla tietenkin kostautui. En ollut vielä pakannut, ainoastaan levitellyt pitkin lattiaa kaikki tavarat, mitä halusin ottaa mukaan, joten kiirehän siinä tuli. Ensin tavarat ei mahtunut laukkuihin, joten piti karsia. Sitten laukut oli liian painavia, mistä seurasi lisää karsimista. Esimerkiksi talvivaatteet tulee myöhemmin perässä ja tuli sitä karsittua myös huonoimpia vaatteita ja kenkiä. Lopulta vaaka näytti sopivia lukemia.

Lentokentällä kaikesta karsimisesta huolimatta joka ikisessä laukussa oli ylipainoa suunnilleen kilo, vaikka piti olla noin kilon alle painorajan, mutta ihme kyllä, en joutunut maksamaan ylipainosta mitään ja käsimatkatavarakin meni "tämän kerran".

Lentokone oli tupaten täynnä (kyydissä mm. Sami Hedberg ja Heli Kajo) joten jouduin istumaan tuntemattomien viereen, mikä on suomalaiselle erittäin kiusallista. Vieressä istuvat miehet olivat kuitenkin ranskalaisia, jotka sitten aloittivat asiaan kuuluvan small talkin. Miehet kertoivat olleensa lomalla Lappeenrannassa ja toinen jopa tarjosi minulle törkeän hintaisen lentokonelounaan estelyistäni huolimatta. Suomalaismieshän hädin tuskin tarjoaa edes tyttöystävälleen! Lento sujui siis rattoisasti kaikesta turbulenssista huolimatta. Laukkujen haun jälkeen hyvästeltiin ja oli aika tavata perhe.

Lensin koneella Nizzaan, missä lentokenttä on pieni ja olin nähnyt perheen jo useampaan otteeseen videopuheluiden välityksellä, joten heidät oli onneksi helppo löytää. Käytiin syömässä ja sitten alkoi n. neljän tunnin automatka Nizzasta kohti uutta kotia Tain l'Hermitagessa. Matkalla bongailtiin ranskalaisia peltipoliiseja, että osaan sitten varoa niitä itse ajellessa ja kuulemma ajeltiin metsäpalonkin ohi, itse nukuin silloin, mutta tänään aamulla uutisissa puhuttiin, että se ei ole vieläkään sammunut. Selvisi myös, että ainakin Etelä-Ranskassa sammutuslentokoneet hakee vetensä Välimerestä. Ajeltiin myös ainakin kolmen tietullin läpi, niitähän ei Suomessa ainakaan vielä ole.

Matkalla oli jonkin verran ruuhkaa, mutta perille päästiin kuitenkin. Ensimmäisenä iltana Ranskassa syötiin italialaista ruokaa. :D Perheen äiti onkin puoliksi italialainen. Jutteleminenkin onnistui paremmin kuin olin osannut odottaa: perhe ymmärsi mitä puhuin, itse en joka kerta, mutta kyselin sitten tietty. Tuntui, että vastailen koko aika vaan "Oui", koska en melkein koskaan keksi, miten kommentoisin juttua ranskaksi, mutta yritän kuitenki osoittaa, että tajusin.

Tässä on uusi koti, ensimmäinen ovi vasemmalla ja autotallikin tähän kuuluu, vaikkei auto sinne mahdukkaan. Sinne on kuulemma siirretty kaikki tavarat huoneesta, jonka sain, joten autolla ei ole enää tilaa. Perheellä on toinen autotalli vähän matkan päässä.

Tänään tapasin myös lapset, jotka olivat olleet mummolassa, automatka Nizzaan ja takaisin samana päivänä olisi varmaan ollut vähän liikaa 4- ja 7-vuotiaille. Itselle jäi hyvä fiilis lasten tapaamisesta, etenkin 4-vuotias Elise tuntui tykkäävän minusta: ruokapöydässä piti mennä viereen istumaan ja kun käveltiin kaupungilla, hän halusi mielumimin pitää minua kuin mummoa kädestä. 7-vuotias Thibaud tuntui vähän turhautuneelta, kun en oikein ymmärtänyt, mitä hän puhui, mutta suurimmaksi osaksi ei kuitenkaan ongelmia. Tänään ei kuitenkaan ollut varsinaista lasten vahtimista: olin noin tunnin Thibaudin kanssa yksin kotona, kun Elisellä oli puheopetuksessa, muuten mummo oli koko ajan kotona. Kaupungilla kävelyn jälkeen lapset lähtivät vielä takaisin mummolaan, jotta ehtisin rauhassa asettua. Hyvä juttu, sillä en ole purkanut vielä oikein mitään, ainoastaan ne tavarat on ulkona laukuista, joita olen jo tarvinut, joten aika yksin kotona on ihan hyvä.

Tässä vielä muutama kuva päivän kävelyltä:

Rhône ja kävelysilta joen yli

Rhônen toisella puolella oleva kylä Tournon sur Rhône

(Tain l'Hermitage sijaitsee siis myös aivan joen rannalla, kotikatu on rantakadusta seuraava)

Tässä kaunis joenrantakatu 

Hôtel de ville (ja autoja estämässä saamasta parempaa kuvaa)

Tori, jolla järjestetään markkinoita ja takana kukkuloilla viinitila, josta Suomestakin

saatava Tain l'Hermitagen viini tulee.

Ja jos kuvista ei selvinnyt, niin täällä on n. 27 astetta lämmintä ja aurinkoista. Terveiset syksyiseen Suomeen!

Bisous,
Henna